Vasemmisto haastaa hallituspuolueet teollisuustalkoisiin

Kansanedustaja Kari Uotilan pitämä Vasemmiston ryhmäpuhe valtion vuoden 2014 talousarvion palautekeskustelussa 16.12.2013

Arvoisa puhemies

”Tämä ei ole loppu. Eikä tämä ole edes lopun alku. Mutta tämä on, kenties, alun loppu.”

Näin sanoi Winston Curchillin vuonna 1942 arvioidessaan toisen maailmansodan jatkumista liittoutuneiden hyökättyä El Alameniin. Samaa voi sanoa nyt, kun Euroopan talouskriisin tilanteessa näkyy valoa tunnelin päässä niin Espanjassa, Irlannissa, kuin Sloveniassakin. Espanja on palannut markkinoille ja saa jälleen lainaa. Eli yhdessä Euroopan pahimmista kriisipesäkkeistä pahimman pitäisi olla ohi, mutta espanjalaisten kärsimys toki jatkuu vielä pitkään mm jättityöttömyyden kurimuksessa.

Irlanti palaa markkinoille vuoden vaihteessa, eivätkä myöskään pelot Slovenialaisten pankkien kaatumisesta näytä toteutuvan. Perussuomalaisten ennustukset valtioiden kaatumisista ja uusista tukipaketeista, jotka välillä tuntuvat ihan toiveiltakin, eivät onneksi ole toteutumassa.

Suomen talous on vahvasti sidoksissa Euroopan talouteen. Suomen onkin oltava mukana rakentamassa sosiaalista Eurooppaa, joka toimii pohjana myös sosiaalisemmalle Suomelle. On lopetettava kriisimaiden liika kurittaminen ja panostettava hyvinvoinnin lisäämiseen. Kestävää talouskasvua ei synny keinoilla, joilla eriarvoisuus lisääntyy ja julkisia menoja vain leikataan.

Vaikeasta tilanteesta huolimatta Euroopan ja Suomen taloutta on elvytettävä investointiohjelmilla ja ihmisten elämänlaadun parantamisella. Hyvinvointi ja vähäosaiset huomioiva politiikka synnyttää myös uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä varoittaa hallitusta kansalaisten pelottelusta uusilla säästölistoilla kevään kehyspäätöksissä. Kotimarkkinat ja työllisyys hyytyvät vain lisää ennenaikaisella synkistelyllä, vaikka valmiutta uusiin päätöksiin onkin oltava.

Arvoisa puhemies

Euroopan Unionin jäsenmaissa, myös Suomessa säästetään ja leikataan, mutta myös tuhlataan. 1000 miljardia euroa eli noin 20 kertaa Suomen vuosibudjetin verran menetetään euroja harmaan talouden, talousrikollisuuden ja veronkierron seurauksena. Tämä vääristää kilpailua, murentaa moraalia ja vie varoja palveluilta.

Eniten harmaasta taloudesta kärsivät maat, joissa korkealla veroasteella turvataan laajoja julkisia palveluja ja turvaverkkoja. Monet työntekijät maksavat harmaasta taloudesta myös terveydellään ja jopa hengellään, sillä harmaan talouden toimijat laiminlyövät myös työsuojelun.

Harmaan talouden torjunta vaatii lisätoimia kaikkialla. Komissaari Olli Rehn totesi valtiovarainvaliokunnassa, että harmaan talouden torjunta on EU:ssa pääsemässä vauhtiin. Kunpa olisikin, sillä veroparatiisit on tosiaan saatava kiinni ja harmaa talous kuriin.

Myös Suomessa tarvitaan lisätoimia, eikä rakennepaketin osalta voi olla tältä osin tyytyväinen. Tarvitaan tilaajavastuun tehostamista, veronumeron käytön laajentamista ja lisäresursseja torjuntatyöhön.

Mietinnössä todetaan, että tämä myös kannattaa. Kun poliisille on annettu harmaan talouden torjunnan edistämiseen kuusi miljoonaa vuodessa lisää, on saatu esimerkiksi vuonna 2012 36 miljoonaa rikoshyötyä takaisin. Aika hyvä vaikutus lisäpanostuksella.

Arvoisa puhemies

Perinteisesti vientiin tukeutunut maamme ei pysty ylläpitämään korkeaa elintasoa ilman elinvoimaista teollisuutta. Teollisuuden rakennemuutoksen takia Suomesta on kadonnut paljon teollisia työpaikkoja ja monet teollisuuden alat ovat edelleen uhattuna. Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan valtion aktiivisempaa otetta teollisuuspolitiikassa.

Suomeen kehitettiin sotakorvausajasta 90-luvulle asti kestäneenä ajanjaksona vahva ja monipuolinen teollisuus ja teknologiaosaaminen. Uutta teollisuutta luotiin perustamalla ja kehittämällä aktiivisesti valtionyhtiöitä. Yksityiset pääomaryhmittymät vastasivat haasteeseen sijoittamalla valtaosan voitoistaan oman teollisuutensa laajentamiseen ja kehittämiseen.

Teollisuuspolitiikassa ei kuitenkaan tänäänkään pidä luottaa liikaa siihen, että markkinat ja rahoittajat hoitavat asiat parhain päin. Valtion tulee harjoittaa sellaista teollisuus- ja omistajapolitiikkaa, joka pyrkii laajentamaan ja kehittämään sekä uutta suomalaista, että jo Suomessa toimivaa teollisuutta.

Arvoisa puhemies

Vasemmiston tavoitteena teollisuuspolitiikassa on työllisyyden ja hyvinvoinnin lisääminen, ympäristön suojelu sekä tasapainoinen alueellinen kehitys. Vasemmistoliitto tervehtii ilolla valtiovarainministeri Urpilaisen esitystä tuoda eduskunnalle vielä tällä vaalikaudella teollisuuspoliittinen ohjelma. Itse ehdotin tätä selonteon muodossa jo puoli vuotta sitten ja ehdotus sisältyy myös Vasemmistoliiton telakkatyöryhmän ehdotuksiin. Vasemmistoliitto haluaa ministeri Urpilaisen kanssa haastaa muutkin hallituspuolueet ottamaan kopin uudenlaisen aktiivisen teollisuuspolitiikan kehittämisessä.

Vaikka ohjelmilla ei teollisuutta pelasteta, niin silti hallituksen on onnistuttava myös tällä alueella. Kysynkin, ottaako pääministeri ja koko hallitus tosissaan vasemmistopuolueiden aloitteen teollisuuspoliittisesta ohjelmasta vielä tällä vaalikaudella

Arvoisa puhemies

Tarvitaan myös pikaisia erityistoimia. Onkin hyvä, että hallitus antoi viime keskiviikkona eduskunnalle esityksen Suomen Teollisuussijoitus oy:n roolin muuttamisesta. Uudessa roolissa yhtiö voi pääomasijoitustoiminnan ohella hankkia kohdeyritysten osakkeita myös teollisuuspoliittisten perusteiden nojalla. Uusi mahdollisuus onkin pikaisesti pantava käytäntöön esimerkiksi Turun telakan tilanteen helpottamiseksi.

Arvoisa puhemies!

Mietintöön sisältyvistä viidestä lausumasta merkittävin on länsimetron jatkamista koskeva lausuma. Mietinnössä Eduskunta edellyttää, että hallitus päättää Länsimetron jatkamista koskevan hankkeen 30 prosentin valtionavustuksen maksamisen ajoituksesta viimeistään kevään 2014 kehyspäätöksen yhteydessä edellyttäen, että Espoo on omalta osaltaan tehnyt siihen mennessä hanketta koskevat toteuttamispäätökset. Tällä lausumalla valiokunta laittaa liikennepoliittisessa selonteossa mainituista suurten kaupunkien raideliikennehankkeista kiireellisimmäksi länsimetron jatkamisen. Tämä on vastuullista, sillä näin voidaan säästää julkisia varoja jopa 100–200 miljoonaa, kun työmaata pystytään jouhevasti jatkamaan Matinkylästä eteenpäin. Oli mukava kuulla, että pääministeri Katainen otti asiaan varsin myönteisen kannan reilu viikko sitten pääministerin kyselytunnilla.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille