Vasemmiston ryhmäpuheenvuoro hallituksen rakenneuudistuksesta

Eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne piti Vasemmiston ryhmäpuheen hallituksen rakenneuudistuksesta tiedonantokeskustelussa eduskunnassa 11.12.2013.

Arvoisa puhemies

Koko syksyn olemme odottaneet, että pääsemme tässä salissa keskustelemaan hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta. Erityisesti tämän ns. rakennepaketin kuntaosuus on herättänyt voimakkaita tunteita. (myös vasemmistossa). Tämä ei ole ihme, sillä onhan kyseessä historiallinen yritys, johon kukaan muu ei ole pystynyt eikä edes uskaltanut tosissaan ryhtyä.

Kuntien lakisääteisten tehtävien karsimista on helppo vaatia ja näitä suureen ääneen puhujia löytyy jokaisesta kunnanvaltuustosta ja puolueesta. Karsimislistan tekijöitä on kuitenkin saanut etsiä koirien ja kissojen kanssa. Tehtävän vaikeutta kuvaa, että ministeriöiden virkamiehiltä ei meinannut löytyä ideoita eikä kunta-alan paras asiantuntija kuntaliitto halunnut tehdä omaa esitystä laisinkaan. Vastuu on siis vain ja ainoastaan poliittisilla päättäjillä.

Kunta-asioissa vahvasti tuuliajolla olevalta perussuomalaiselta puolueelta ei kai kukaan edes odottanut vakavasti otettavia esityksiä kuntien palveluvelvoitteiden keventämiseksi. Eikä niitä ole kuulunutkaan. Toinen oppositiopuolue Keskusta sen sijaan on osallistunut keskusteluun oman ”rakennepakettinsa” kautta. Tuo esitys kuitenkin sisälsi pääasiassa merkittäviä tehtävien siirtoja kunnilta valtiolle ja sairaanhoitopiireille sekä maakuntamallin rakentelua. Keskustan rakennemallin lopputuloksena maahamme muodostuisi satoja ”kevytkuntia”, joiden vastuulta palvelut poistuisivat mutta hallinto ja talousahdinko säilyisivät.

Arvoisa puhemies

Hallitus on siis oman esityksensä valmistellut ja julkistanut. Median uutisoinnin ja poliitikkojen reaktioiden perusteella on todella vaikeaa muodostaa näkemystä esityksen todellisesta sisällöstä. Osa uutisista kertoo karmeasta leikkauslistasta, joka jättää vanhukset heitteille ja purkaa koko hyvinvointivaltion, toinen puoli uutisista kertoo täysin keskeneräisistä suunnitelmista, joista puuttuu konkretia ja jotka eivät ole mittaluokaltaan riittäviä auttamaan talousahdingossa kärvisteleviä kuntia. Otappa tästä sitten kansalaisena selvää?

Näkemys on hyvä muodostaa olemassa olevan faktan perusteella. Faktaa tässä edustaa hallituksen pari viikkoa sitten julkaisema 28-sivuinen ohjelma, joka ei aja vanhuksia kylmään lumihankeen eikä romuta hyvinvointivaltiomme rakenteita. Ohjelma sisältää toimenpiteitä kuntapalveluiden kehittämiseksi ja hyvin toteutettuna sen vaikutukset kansalaisten arkeen voivat olla osin jopa positiivisia. Ohjelma myös poistaa palvelujärjestelmästämme järjettömyyksiä, kuten pitkäaikaissairaiden vuosittaisen reseptien uusimispakon(1,4 miljoonaa ihmistä), laajat kuntien paperiarkistot (eivät 2000-lukua), eikä jatkossa invalidien tarvitse enää määräajoin hakea lääkärintodistusta siitä, ettei amputoitu raaja ole kasvanut takaisin…

Merkittävin kokonaisuus on vanhushoidon kehittäminen, jolta tavoitellaan 300 miljoonan säästöjä. Koska vanhuspalveluiden tarve lisääntyy, niin säästöpotentiaali saadaan aikaan mikäli tulevina vuosina kyetään kehittämään kotiin annettuja palveluja niin hyviksi, että nyt kotona asuvien vanhuksien ei tarvitse siirtyä laitoshoitoon. Näin toteutuu myös vanhusten oma toive, sillä esim. VATT:n 08/2013 ikäihmisille suunnatussa tutkimuksessa enemmistö tulevista vanhuksista halusi asua kotona. Toistan: Nykyisin laitoshoidossa olevia ei siis olla kotiuttamassa, vaan tarkoitus on kehittää kotipalveluita niin että nyt kotona asuvat pärjäävät siellä pidempään!

Omaishoidon tuen laajentaminen on keskeisin keino päästä asetettuun tavoitteeseen. Tälläkin hetkellä valtakunnan tasolla omaishoito säästää kuntien menoja 1,1 miljardilla eurolla. Jokainen omaishoidon tukeen satsattu euro tulee yhteiskunnalle yli kolminkertaisena takaisin eli omaishoito on todella veronmaksajien edun mukaista toimintaa. Taloudellisen näkökulman lisäksi tärkeintä kuitenkin on, että omaishoitajien avulla saadaan parasta inhimillistä hoivaa monelle vanhukselle, vammaiselle ja muutoin hoidon tarpeessa olevalle ihmiselle.

Vasemmisto ajaa omaishoidon kehittämistä, koska nykymallilla liian moni omaishoitaja on taloudellisesti tiukalla ja jaksamisensa äärirajoilla. Omaishoidontuen kriteerit on yhtenäistettävä ja maksatus siirrettävä Kelan vastuulle, jotta kaikkia omaishoitajia kohdellaan yhdenvertaisesti.

Rakenneväännöissä merkittävässä osassa olivat vanhusten lisäksi myös lapset ja nuoret.

Alkuperäisessä valtiosihteeri Martti Hetemäen kuntapaketissa oli rajuja esityksiä muun muassa lasten päivähoito-oikeuden lisärajaamisesta, erityisopetuksen vähentämisestä perusopetuksessa, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuksien leikkaamisesta sekä lisäleikkauksista ammattikorkeakouluille. Nämä esitykset eivät nyt toteutuneet.

Myös koulutuksen maksuttomuus säilyy, sillä lukukausimaksut eivät livahtaneet rakennepaperiin. Vasemmisto tulee jatkossakin vahtimaan, että nämä koulutuksen tasa-arvoisuutta uhkaavat suunnitelmat saavat rauhassa pölyttyä virkamiesten pöytälaatikoissa.

Vasemmiston mielestä jo aiemmin rakennepaketissa linjattu oppivelvollisuusiän nosto 17 –vuoteen on parasta mitä koko rakennepaperi sisältää. Kustannukset tästä eivät ole suuret, sillä valtaosa nuorista jatkaa opiskeluja joka tapauksessa. Oppivelvollisuuden jatkamisella sitoutetaan kuitenkin mukaan se osa nuorista joka muuten on vaarassa tipahtaa ulos yhteiskunnasta ja heidän syrjäytymisestä aiheutuvat suuret taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset on järkevää ehkäistä. Emme voi ymmärtää niitä, jotka vastustavat tätä inhimillistä ja kansantaloudellisesti järkevää esitystä?

Arvoisa puhemies

On syytä myös kerrata miksi tätä rakennepakettia tehdään.

Suomi on menettänyt 120 000 teollista työpaikkaa, väestön ikääntymisen myötä palvelujen tarve kasvaa ja Euroopan talouden epävarmuus hidastaa talouskasvua. Näiden tekijöiden vuoksi työttömyys kasvaa, verotulot vähenevät ja valtio ja kunnat velkaantuvat. Siksi korotamme veroja, otamme velkaa, yritämme luoda uutta teollisuutta ja pitää kiinni vanhasta, lisäksi olemme pakotettuja miettimään voisimmeko tuottaa palvelujamme tavalla, joka takaisi laadun ja vaikuttavuuden, mutta olisi nykyisiä toimintamalleja vähemmän byrokraattinen ja taloudellisempi. Rakennepaketilla ei ole tarkoitus tehdä kiusaa kansalaisille, vaan taustalla on todelliset taloudelliset syyt ja nyt yritetään turvata palvelut pitkälle tulevaisuuteen.

Vasemmiston lähtökohta neuvotteluissa oli koko ajan se, että rakennepoliittisilla uudistuksilla ei saa vaarantaa hyvinvointivaltion ytimessä olevia julkisia palveluita. Kestävyysvajeen umpeen kurominen ei saa merkitä hyvinvointi- tai palveluvajetta tulevaisuudessa. Tämän ratkaisun myötä voi sanoa, että palvelut säilyvät ja niitä kehitetään.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä antaa tukensa hallitukselle ja on jatkossakin mukana vääntämässä rakennepakettia inhimillisyyden ja tasa-arvon suuntaan.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille