Suomi tarvitsee investointikäänteen kohti uusiutuvaa energiaa

Arvoisa puhemies,

Suomen energiapolitiikalle on asetettu hyvät ja kunnianhimoiset tavoitteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea on parhaillaan työstämässä tiekarttaa siitä, miten Suomi pääsee tavoitteisiinsa vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena tulee olla hiilineutraali yhteiskunta ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen 80-95 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Kovat tavoitteet ovat tarpeen, jos haluamme olla mukana hillitsemässä ilmaston lämpenemistä yli kahden asteen ja pysyä kansainvälisissä sitoumuksissamme. Kestävän kehityksen alalla Suomi on jo nyt jäämässä jälkeen muista pohjoismaista. Ilmastonmuutos on kuitenkin fakta, ja ellemme nyt panosta riittäviin kansallisiin ja kansainvälisiin toimiin, on tulevaisuuden lasku valtava. Maapallon luonnonvarat käytettiin tältä vuodelta loppuun jo 19. elokuuta – kuvaava esimerkki siitä, miten edelleen elämme yli varojemme.

Käydäkseen läpi tarvittavan energiauudistuksen Suomen on samalla panostettava energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen, sekä kasvatettava vähähiilitekonologiaa eli Cleantech-alaa. Merkittäviä toimenpiteitä on tehtävä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla, etenkin energiantuotannossa ja kulutuksessa, mutta myös liikenteessä, rakentamisessa ja asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa.

Arvoisa puhemies,

Kotimainen uusiutuva energiatuotanto on tähän mennessä nojannut biotalouteen. Ylimenokaudella kohti uutta uusiutuvaa teknologiaa on biotalouden rooli keskeinen. Meidän on korvattava fossiiliset liikennepolttoaineet kehittyneillä biopohjaisilla polttoaineilla, joiden raaka-aineina tulee käyttää erityisesti kotimaista metsä- ja peltobiomassaa, jätteitä ja teollisuuden sivuvirtoja.

Turve on ainoastaan siirtymäajan vaihtoehto ja sen hyviä puolia ovat kotimaisuus ja se, että turvetta käytettäessä ulkomailta tuodun kivihiilen tarve vähenee. Päästöiltään se ei kuitenkaan ole kivihiiltä kestävämpää. Turpeen käyttö on kehittynyt parempaan suuntaan, suot ovat kartoitettu, turvetuotanto ohjattu jo ojitetuille luontoarvoltaan vähemmän arvokkaille soille, vesiensuojeluun kiinnitetty huomiota ja soidenennallistamista on tehty. Silti tavoitteena on oltava, että turpeen käytöstä pidemmällä aikavälillä luovutaan, jotta voimme pysyä päästövähennystavoitteissamme, joihin olemme kansallisesti ja kansainvälisesti sitoutuneet.

Arvoisa puhemies,

Suomen tulisi olla kansainvälinen edelläkävijä cleantech-alalla. Suomen cleantech-sektori kasvoi 15 % vuonna 2012, mutta tarttuakseen kunnolla tulevaisuuden alaan tarvitaan herätystä kotimaisten yritysten parissa puhtaan teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin, ja valtion tulisi varautua auttamaan referenssilaitosten ja -laitteiden aikaansaamisessa. Vientiä ei näet synny ilman näyttöä. Uusiutuva energia tuottaa myös enemmän työpaikkoja kuin fossiiliset energialähteet, joten investoinnit tälle alalle maksavat itsensä takaisin monella tasolla.

Kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä on panostaa energiatehokkuuteen. Toisin kuin muissa pohjoismaissa sähkönkulutuksen ennakoidaan kasvavan meillä edelleen tuntuvasti. Älykkäiden järjestelmien, eli niin kutsuttujen smart gridien, käyttöönotto ja energian kysyntäjouston lisääminen ovat keskeisiä energiatehokkuuden lisäämisessä.

Pitkällä aikavälillä koko liikennejärjestelmästä tulee tehdä erittäin vähänpäästöinen suosimalla joukko- ja kevytliikennettä sekä tavaraliikenteessä rautatie- ja vesikuljetusta.

Meidän tulisi katsoa mallia Saksan energiakäänteestä, ottaen myös oppia sen varjopuolista. Hajautettu energiatuotanto ja energiaosuuskunnat pienentävät huoltovarmuuteen liittyviä riskejä ja ovat väyliä tuoda lisää uusiutuvia energiamuotoja markkinoille. Suomen energiakäänteessä tulisi panostaa jo mainittuihin älykkäisiin sähköverkkoihin ja joukkoliikenneinvestointeihin sekä energiatehokkaaseen rakentamiseen, eli nolla- ja plusenergiataloihin ja luonnollisesti tuulivoiman, aurinkoenergian ja biokaasun käytön lisäämiseen.

Hyvällä suunnittelulla ja sopivalla sijoittelulla tulisi ehkäistä tuulivoimasta aiheutuvat meluhaitat. Verotuksellisesti tulisi myös kannustaa uusiutuvan energian pientuottajia, eikä rakentaa verotuksellisia esteitä, kuten tehtiin aurinkoenergian tuottajille jotka syöttävät ilmaista ylimääräissähköä verkkoon.

Saksan energiakäänne ja uudistuvien energiamuotojen tulo markkinoille on kuitenkin vaatinut huikeat investoinnit, emmekä me voi olettaa, että tyhjin taskuin pystyisimme luomaan tarvittavaa muutosta, joten tarvitsemme myös investointikäänteen.

Arvoista puhemies,

Tällä hetkellä suurimat investoinnit ovat ohjautumassa ydinvoiman rakentamiseen. Aiemmat päätökset Olkiluodon ja Fennovoiman ydinvoimalaluvista perustuivat toiveisiin halvasta sähköstä omistajilleen sekä Suomen teollisuudelle. Fennovoiman ensimmäisen periaatepäätkösen aikoihin sähkön tukkuhinnat kävivät kaikkien aikojen huipussaan ja vuoden 2020 sähkön tarpeen arvioitiin olevan 9 teravattituntia vuodessa enemmän kuin tämän päivän arviot näyttävät. Lisäämällä energiatehokkuutta voimme madaltaa sähkön tarvetta tästäkin arviosta.

Tilanne on siis ydinvoiman suhteen muuttumassa oleellisesti. Turvallisuusvaatimukset kiristyvät jatkuvasti ja Fukushiman onnettomuus on antanut aiheen kiristää niitä lisää. Olkiluoto 3:ta on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa vailla tietoa siitä, koska se pääsee sähköntuotantoon. Vaikka ydinvoimalla tuotettu sähkö olisi halpaa, voimalan rakentamiskustannukset ovat suuret ja purkamiskustannukset arvaamattomat. Puhumattakaan ydinjätteen loppusijoituksen epävarmuudesta.

Fennovoiman omistajissa on käynyt kato. Siinä riskin kantavat Venäjän valtio Rosatomin kautta ja Suomen kunnat energiayhtiöidensä kautta. Vaikka Venäjällä olisi riskiin varaa, niin kannattaa kysyä, onko Suomen kunnilla.

Hyvät kansanedustajat, jos ydinvoima olisi varmaa ja kannattavaa liiketoimintaa, olisivat kapitalistit jo ottaneet sen omakseen ja sijoittajia olisi helppo löytää. Sen sijaan useat yksityiset teollisuuden ja kaupan yhtiöt ovat jättäneet tai jättämässä Fennovoiman hankkeen.

Arvoisa puhemies!

Kun hahmotamme Suomen tulevaisuuden energiapolitiikkaa on tarpeen pohtia mihin me ohjaamme investointimme. Uusiutuvasta energiasta ja cleantech-alasta voi tulla tulevaisuuden Suomelle voimavara ja merkittävä vientituote mutta se vaati meiltä investointeja nyt alan kasvuun ja kestävään kehitykseen.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille