Liikenteen verotuotoista suurempi siivu perusväylänpitoon

Korhonen pitää budjetissa tullutta lisäystä perusväylänpitoon oikeansuuntaisena avauksena.

– Se ei kuitenkaan riitä alkuunkaan, jos väylärahoituksessa ammottava kuoppa halutaan todella luoda umpeen. Kymmenen miljoonaa on surkean pieni raha, kun se suhteutetaan väyläverkoston todelliseen korjausvelkaan, joka on tällä hetkellä 2,5 miljardia euroa. Pieniä ovat silakat joulukaloiksi, kummastelee Korhonen.

Korhonen huomauttaa valtion keräävän vuosittain yli 6 miljardia euroa verotuloja liikenteestä.

– Väyläverkoston ylläpitoon käytetään tästä summasta kuitenkin vain neljäsosa. Väylästömme on tällä hetkellä siinä kunnossa, että ne massat, joita pitäisi kuljettaa, eivät liiku.

– Rautateille ei mahdu tällä hetkellä enempää junia, jos niitä ei opeteta hyppäämään. Esimerkiksi Helsingin päärautatieasema ei tällä hetkellä vedä enempää liikennettä. Ongelmat koskevat niin henkilö- kuin tavaraliikennettäkin. Tilanne ei muutu ilman todella suuren luokan investointeja, Korhonen sanoo.

Korhosen mukaan rapautuva rahoituspohja vaikuttaa erityisesti liikenneturvallisuuteen ja kansantalouden kehittymiseen.

– Rahoitusvaje on mitä suurimmassa määrin liikenneturvallisuuskysymys. Mitä huonokuntoisempia ovat väylät, sitä suuremmat ovat riskit liikenneonnettomuuksiin.

– Suomessa puhutaan kaivosteollisuudesta tulevaisuuden mahdollisuutena. Puhutaan kymmenistä miljoonista tonneista tavaraa, joka pitäisi saada nopeasti liikkumaan. Samaan aikaan väylät eivät kerta kaikkiaan vedä.

– Mikäli Suomessa halutaan pitkäjänteisesti kehittää ja ylläpitää tieverkostoa, tarvitaan täyskäännös liikenteestä perittävien verojen jakopolitiikkaan, Korhonen toteaa.

Lisätiedot: Martti Korhonen, gsm. 050 511 3051

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille