Finanssipoliittinen sopimus ei ratkaise ongelmia

Finanssipoliittinen sopimus luo uusia ongelmia, mikäli alijäämän rakenteellisuutta tulkitaan liian tiukasti. Useat maat myös luovat lainsäädäntöä, joka saattaa pahimmillaan tulevaisuudessa estää järkevän talouspolitiikan.

Finanssipoliittinen sopimus ei vastaa tärkeimpiin haasteisiin. Euroopan talouskriisi ei syntynyt julkisen sektorin velkaantumisesta. Euroalueen julkinen velkaantuminen on lähes kaikissa maissa pikemminkin kriisin seuraus kuin syy ja keskittyminen julkisen sektorin leikkauksiin on vain syventänyt kriisiä.

Joidenkin hallitusten harrastama moraalikato on estettävä tulevaisuudessa. Ei ole oikein, että osa maista on velkaantunut samaan aikaan, kun etenkin rikkaimmat kansalaiset on vapautettu verotuksesta. Euroopan sisäinen solidaarisuus on hoidettava yhteisesti sovituissa rakenteissa, eikä niin, että joku maa tietoisesti elää rakenteellisesti velaksi.

Vasemmistoliitto haluaa, että euroalue ottaa uuden suunnan kriisin ratkaisemisessa. Kreikan tai muiden kriisimaiden ongelmat eivät poistu leikkauskierrettä syventämällä. Kriisistä voidaan nousta luomalla Euroopan laajuisesti riittävän korkeita vähimmäisverotasoja, sekä muuttamalla Euroopan keskuspankin roolia pelkästä inflaation torjunnasta työllisyyden parantamiseen. Tärkeää on siirtää painopistettä finanssitaloudesta reaalitalouteen, esimerkiksi rahoitusmarkkinaverolla.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä haluaa avointa keskustelua Euroopan Unionin kehittämisestä, myös kansalaisten on päästävä osallistumaan tulevaisuutta koskevaan keskusteluun.

Lisätietoa:

Annika Lapintie
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja
p. 050 5113156

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille