Turvakotipalvelut lakisääteiseksi

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on Suomessa kansainvälisesti vertaillen vakava ongelma. Kumppanien tapot eivät ole vähentyneet, vaikka asiasta on tehty selvityksiä ja oma toimenpideohjelma jo viime hallituskaudella. Eilisellä eduskunnan kyselytunnilla ministeri Maria Guzenina-Richardson (Sdp) lupasi Silvia Modigille (Vas.), että turvakotipaikkatoiminta tulee lakisääteiseksi.

Modig on jättänyt ministeri Guzenina-Richardsonille asiasta myös kirjallisen kysymyksen.
– Ministerin eilinen lupaus on hieno. Laissa tulee varmistaa, että kunnat pystyvät tarjoamaan turvakotipalvelut jokaiselle tarvitsevalle. Se tarkoittaa myös valtion rahallista osallistumista, jyväskyläläinen kansanedustaja Eila Tiainen arvioi.

Vasemmiston kansanedustajat Modig ja Tiainen ovat tyytyväisiä, että asia etenee ja vaativat, että turvakotipalveluista tehdään kattavia koko maassa.

Nykyisen hallituksen tavoite lisätä turvakotipaikkoja ja kiinnittää huomiota niiden tasaisempaan alueelliseen jakautumiseen ei ole edennyt, vaan Espoo ja nyt myös Pori ovat sulkemassa omat turvakotinsa vuodenvaihteessa.

– Esimerkiksi Espoon esittämät toimet turvakotien korvaamiseksi eivät missään nimessä riitä akuutissa hätätilanteessa. Kuntien toiminta osoittaa, että hallituksen on nyt otettava vastuu, sanoo Modig.

Turvakotien käytännöt vaihtelevat. Keski-Suomessa on käynyt ilmi, että turvakotiin ei välttämättä pääse ilman virka-aikana haettavaa maksusitoumusta. Myös ilman lapsia turvakotiin hakeutuvien asema on huono.

Suomi on allekirjoittanut Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastustamiseksi. Neuvoston suositus edellyttää Suomeen 540 turvakotipaikkaa, mutta Suomen 21 turvakodissa on vain 123 paikkaa. Turvapaikat ovat välttämättömiä kun joutuu pakenemaan kotoaan.

– Akuutin avun eli turvakotipaikkojen lisäksi tarvitaan myös muita tukipalveluita, joita turvakodit ovat tarjonneet. Turvakotien henkilökunnalla on vaikeiden tilanteiden käsittelyyn sellaista asiantuntemusta, jota ei muualta löydy, toteaa Modig.

yhteystiedot:
Eila Tiainen: 050 512 0353

Linkki eiliseen eduskunnan kyselytuntiin.

LIITE:

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmassa luetellut toimenpiteet (STM, 2010)

Toimenpiteet:

1. Päivitetään kuntien yhdyshenkilöverkostoa ja asetetaan jokaiseen
kuntaan tai yhteistoiminta-alueelle poikkihallinnollinen
lähisuhde- ja perheväkivallan koordinaatioryhmä.
Vastuutaho: STM, THL, aluehallintovirastot, kunnat
Aikataulu: 2011-2015

2. Perustetaan alueelliset väkivallan ehkäisytyöhön erikoistuneet
osaamis- ja palveluyksiköt.
Vastuutaho: STM, kunnat
Aikataulu: 2013-2015

3. Lisätään väkivallan uhreille tarjottavaa pitkäkestoista tukea.
Vastuutaho: STM, kunnat, yhteistyössä seurakuntien ja järjestöjen
kanssa
Aikataulu: 2013-2015

4. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisen yhteydessä kirjataan
velvoite järjestää akuuttipalveluja (kuten turvakotipalveluja)
sekä tarpeen mukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluja
ja pitkäaikaista tukea lähisuhde- ja perheväkivallan
uhreille. Lakiin kirjataan velvoite perustaa moniammatillinen
lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn koordinaatiotyöryhmä.
Vastuutaho: STM
Aikataulu: 2010-2012

5. Laaditaan valvontasuunnitelma turvakotipalveluista ja laatukriteerit.
Valvonnan avulla luodaan palvelujen laadun takaamiseksi
yhtenäiset valtakunnalliset toimiluvan edellytykset ja
laatukriteerit, joissa määritellään turvakotien asiakaspaikkojen
määrä, henkilöstön määrä ja kelpoisuus sekä toimitilojen vaatimukset.
Vastuutaho: Valvira, aluehallintovirastot
Aikataulu: 2011-2012

6. Luodaan kuntiin toimintamalleja ja yhteisiä käytäntöjä väkivallan
ehkäisemiseen erotilanteessa sekä kehitetään uhrille
suunnattua turvallisuusneuvontaa ja -valmennusta erotilanteen
jälkeisen väkivallan uhan torjuntaan.
Vastuutaho: STM, kunnat, yhteistyössä seurakuntien ja järjestöjen
kanssa
Aikataulu: 2012-2013

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille