Historia

Vasemmistoliitto perustettiin Ranskan vallankumouksen hengessä

Vasemmistoliitto perustettiin vapun alla 1990. Noin 3 500 perustajaa osallistui kaksipäiväiseen perustamiskokoukseen. Nykyisin puolueella on noin 10 800 jäsentä.

Puoluekokous valitsi Vasemmistoliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Claes Anderssonin. Hän johti Vasemmistoliittoa Kuopion vuoden 1998 puoluekokoukseen saakka. Tuolloin puheenjohtajaksi valittiin Suvi-Anne Siimes. Suvi-Anne Siimeksen eron jälkeen puolueen puheenjohtajana toimi oululainen kansanedustaja Martti Korhonen, joka erosi tehtävästään kesäkuussa 2009. Vasemmistoliiton puoluevaltuusto valitsi uudeksi puheenjohtajaksi helsinkiläisen kansanedustajan Paavo Arhinmäen kesäkuun lopussa 2009.

Vasemmistoliiton idut vireillä hyvissä ajoin ennen perustamista

Vuosi ennen Vasemmistoliiton perustamiskokousta vuonna 1989 keväällä järjestettiin Helsingin Kulttuuritalolla laaja vasemmistolainen aatteellis-poliittinen keskustelutilaisuus Vasemmistofoorumi. Sitä innoitti Ranskan vallankumousaatteen ”vapaus, veljeys ja tasa-arvo” -henki.

Ranskan vallankumouksesta oli kulunut tuolloin 200 vuotta. Saman vuoden syksyllä murtui Berliinin muuri. Kaksi vuotta myöhemmin hajosi Neuvostoliitto.

Huhtikuun julistus korostaa demokratian merkitystä

Kokousta valmisteleva valtuuskunta hyväksyi Vasemmistoliiton perustamiskokouksen alla 7.4.1990 Huhtikuun julistus -nimisen aatteellisen asiakirjan. Tämä asiakirja pohjusti kolme viikkoa myöhemmin pidettävää Vasemmistoliiton perustavaa kokousta.

Huhtikuun julistus määritteli ihanteita muun muassa siten, että puolueen ”paikka on työn tekijöiden, rauhan ja aseriisunnan, luonnon ja ihmiskunnan sorretun enemmistön puolella”.

Huhtikuun julistus korosti demokratian merkitystä kansalaisuuden toteutumisen edellytyksenä. Se korosti myös ”sosiaalisen, taloudellisen ja sivistyksellisen tasa-arvon vaatimusta”. Myös sukupuolten tasa-arvo, solidaarisuus, kestävä kehitys ja kansainvälisyys olivat painokkaasti esillä Huhtikuun julistuksessa.

Vasemmistoliiton perustajat

Vasemmistoliiton perustajia olivat Suomen kansan demokraattinen liitto (SKDL), Suomen kommunistinen puolue (SKP) ja Suomen naisten demokraattinen liitto (SNDL). Vasemmistoliitto perustettiin 28.––29.4.1990 Helsingissä Kulttuuritalolla ja Jäähallissa pidetyssä kokouksessa.

SKDL, SKP ja SNDL sulauttivat toimintansa uuteen puolueeseen. Näiden järjestöjen yhteisesti nimittämä ”johtoseitsikko” valmisteli peruvaa kokousta yhdessä noin satahenkisen valtuuskunnan kanssa. Vasemmistoliiton perustamista alettiin suunnitella SKDL:ssä jo vuonna 1987, useita vuosia ennen Itä-Euroopan kumouksia.

Vasemmistoliitolla on ehtinyt olla neljä puheenjohtajaa lyhyen historiansa aikana. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Claes Andersson. Hän johti puoluetta Kuopion puoluekokoukseen saakka (1998). Hänen tilalleen valittiin puheenjohtajaksi Suvi-Anne Siimes, joka erosi tehtävistään 2.3.2006. Martti Korhonen valittiin puheenjohtajaksi ylimääräisessä puoluekokouksessa Tampereella 13.5.2006. Vasemmistoliiton puoluevaltuusto valitsi uudeksi puheenjohtajaksi helsinkiläisen kansanedustajan Paavo Arhinmäen kesäkuussa 2009.

Vasemmistoliiton ensimmäisinä varapuheenjohtajina toimivat SKDL:n entinen pääsihteeri Salme Kandolin (1990–1992) ja pääluottamusmies, kansanedustajaksi myöhemmin valittu Kari Uotila (1990––1995).

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajina ovat toimineet myös HuK Katja Syvärinen (1992––1995), kansanedustaja Martti Korhonen (1995––1998), valtiotieteen lisensiaatti ja vuonna 1999 eduskuntaan valittu Suvi-Anne Siimes (1995––1998), sairauskohtaukseen kesken varapuheenjohtajakauden menehtynyt kansanedustaja Jorma Vokkolainen (1998––2000),  europarlamentaarikko Esko Seppänen (1998––2001), kansanedustaja Matti Huutola (2001––2004), kansanedustaja Minna Sirnö (2001––2007) sekä oululainen Risto Kalliorinne (2004––2007, 2009–).

Kesäkuussa 2007 varapuheenjohtajiksi valittiin kansanedustaja Paavo Arhinmäki sekä lähihoitaja Aino-Kaisa Pekonen. Kesäkuussa Paavo Arhinmäen noustua puheenjohtajaksi valittiin varapuheenjohtajaksi uudelleen Risto Kalliorinne Oulusta.

Vasemmistoliitolla on ehtinyt olla historiansa aikana neljä puoluesihteeriä: Matti Viialainen (1990––1995), Ralf Sund (1995––2001), Aulis Ruuth (2001––2007) sekä kesäkuussa 2007 valittu Sirpa Puhakka (2007–).

Vasemmistoliitto hallitukseen keväällä 1995

Vasemmistoliitosta tuli hallituspuolue vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeen. Puolue osallistui vaalien jälkeen perustettuun ns. sateenkaarihallitukseen.

Vasemmistoliiton ministereiksi valittiin puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Claes Andersson ja kainuulainen kansanedustaja Terttu Huttu-Juntunen. Andersson toimi kulttuuriministerinä ja Huttu-Juntunen toisena sosiaali- ja terveysministerinä.

Vasemmistoliitto jatkoi Lipposen II-hallituksessa vuoden 1999 eduskuntavaalien jälkeen vuoden 2003 vaaleihin saakka. Vasemmistoliiton ministereinä toimivat Lipposen II-hallituksessa puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes toisena valtiovarainministerinä sekä asunto-ja kehitysyhteistyöministerinä ja alue-ja kuntaministerinä Martti Korhonen.

Vasemmistoliiton kannatus on ollut tasaista

Vasemmistoliitto sai perustamisensa jälkeisissä ensimmäisissä vuoden 1991 eduskuntavaaleissa 10,1 prosentin kannatuksen ja 19 kansanedustajaa. Seuraavissa vaaleissa vuonna 1995 puolue eteni saaden 11,2 prosentin kannatuksen ja 22 kansanedustajaa. Vuonna 1999 pidetyissä vaaleissa kannatus oli 10,9 prosenttia, mikä toi eduskuntaan 20 kansanedustajaa.

Vasemmistoliiton kannatus vuoden 2003 eduskuntavaaleissa oli 9,9 prosenttia, joka toi puolueelle 19 kansanedustajan paikkaa.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa kannatuksemme oli 8,8 prosenttia ja 17 kansanedustajaa.

Vasemmistoliitto jälleen hallituspuolueeksi 2011

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen Vasemmistoliitto on ollut hallituspuolue. Ministereiksi valittiin puolueen puheenjohtaja ja kansanedustaja Paavo Arhinmäki ja kainuulainen kansanedustaja Merja Kyllönen. Arhinmäki toimii kulttuuri- ja urheiluministerinä ja Kyllönen liikenneministerinä.Eduskuntavaaleissa 2011 Vasemmistoliiton kannatus oli 8,1 prosenttia ja se sai 14 kansanedustajapaikkaa.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille