Andersson budjettikeskustelussa: hallitus kasvattaa tuloeroja

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson moitti Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa Sipilän hallitusta tuloeroja kasvattavasta talousarviosta.

– Eriarvoisuus on kansainvälisen talouden suurimpia ongelmia, mutta hallituksen budjetin myötä tuloerot kasvavat, kun pienituloisilta otetaan ja suurituloisille annetaan veronkevennyksiä.

Vasemmistoliitto on teettänyt hallituksen ensi vuoden talousarviosta eduskunnan tietopalvelussa laskelman, joka osoittaa, että työttömien, pienituloisten eläkeläisten, julkisen sektorin työntekijöiden ja pienipalkkaisten ostovoima heikkenee. Suurituloisimpien ansioita veronkevennykset kasvattavat jopa sadoilla euroilla vuodessa.

– Perusturvan leikkaaminen on ollut keskeinen syy köyhyyden kasvulle, kun taas tuloverotuksen eriyttäminen ja pääomatulojen edullinen verotus on vaurastuttanut suurituloisia, Andersson sanoi.

Andersson tuo esiin liudan heikennyksiä, joita hallitus nyt esittää pienituloisten rahapusseihin.

– Työmarkkinatukea, kansaneläkettä, lapsilisiä ja kotihoidon tukea leikataan ja indeksejä
jäädytetään. Kaikki nämä leikkaukset kohdistuvat suoraan pienituloisiin, jotka jo kärsivät aikaisemmista säästöistä. Hallitus kurittaa työttömiä leikkaamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa sekä lisäämällä sanktioita ja kontrollia, Andersson totesi.

Kurjistaminen kohdistuu myös opiskelijoihin. Opintotuen indeksistä luovuttiin, opintorahaa leikataan yli neljänneksellä ja opintotukiaikaa lyhennetään kymmenellä kuukaudella, vaikka opiskelijat kuuluvat jo entuudestaan kaikkein pienituloisimpiin.

– Hallitus pyrkii vaalilupausten rikkomisen Suomen ennätykseen tekemällä taas uusia koulutusleikkauksia, Andersson sanoi.

Budjetin eriarvoisuutta lisäävän linjan sijaan Vasemmistoliitto esittää, että koulutukseen ja perusturvaan kohdistuvat leikkaukset perutaan. Menot voitaisiin kattaa luopumalla listaamattomien yritysten erillisverokohtelusta ja korottamalla ylintä pääomaveroluokkaa prosenttiyksiköllä.
Vasemmistoliitto peruisi myös etupäässä suurituloisia hyödyttävän yrittäjävähennyksen sekä ja perintö- ja lahjaverotuksen keventämisen.

– Työttömien kurittamisen sijaan Vasemmistoliitto karsisi työttömyysturvan byrokratiaa, vähentäisi sanktioita ja karensseja sekä parantaisi mahdollisuuksia opiskella työttömyystuen turvin, Andersson sanoi.

* * *

Li Anderssonin pitämä Vasemmistoliiton ryhmäpuhe kokonaisuudessaan:

 

Li Anderssonin puhe eduskunnan talousarviokeskustelussa

20.9.2016

Arvoisa puhemies,

Kansainvälisen talouden suurimpia ongelmia on eriarvoisuus. Viime vuosina useat tutkimukset ovat varoittaneet lisääntyneen eriarvoisuuden haitallisista vaikutuksista. Suuret tuloerot hidastavat talouskasvua, lyhentävät kasvujaksoja ja luovat taloudellista epävakautta.

Tutkimukset kumoavat niin sanotun “trickle-down” -oletuksen tai valumaefektin, jonka mukaan maan vaurastuminen hyödyttää automaattisesti myös pienituloisia. Myös Suomen taloushistoria osoittaa, ettei teoria toimi.

1960-luvun alusta 90-luvulle pienituloisten ansiot lisääntyivät nopeammin kuin muiden. Mitä pienituloisemmasta ihmisestä oli kyse, sitä nopeammin tulot kasvoivat. Vuosina 1990-2014 kehitys kääntyi päinvastaiseksi. Toisin sanoen: mitä pienemmät ansiot, sitä vähemmän ne kasvoivat. Rikkaimman prosentin käytettävissä olevat tulot sen sijaan kaksinkertaistuivat.

Miten tässä näin on päässyt käymään?

Perusturvan leikkaaminen on ollut keskeinen syy köyhyyden kasvulle, kun taas tuloverotuksen eriyttäminen ja pääomatulojen edullinen verotus on vaikuttanut suurituloisten varallisuuden kasvuun. Eriarvoisuuden lisääntyminen on ollut seurausta tietoisista poliittisista valinnoista, joita tuolla naapurirakennuksen salissa on tehty.

Arvoisa puhemies,

taloustieteen professori Markus Jäntti totesi minulle taannoin olevansa hämmästynyt siitä, ettei taloustieteen piirissä käytävä keskustelu eriarvoisuuden haitallisuudesta näy lainkaan politiikassa. Se ei näy myöskään tässä hallituksen esityksessä ensi vuoden talousarvioksi. Pienituloisilta otetaan ja suurituloisille annetaan veronkevennyksiä. Tuloerot kasvavat.

Työmarkkinatukea, kansaneläkettä, lapsilisiä ja kotihoidon tukea leikataan ja indeksejä jäädytetään. Kaikki nämä leikkaukset kohdistuvat suoraan pienituloisiin, jotka jo kärsivät aikaisemmista säästöistä. Hallitus kurittaa työttömiä leikkaamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa sekä lisäämällä sanktioita ja kontrollia.

Suomessa opiskelijat kuuluvat kaikista pienituloisimpien joukkoon. Tästä huolimatta opintotuen indeksistä luovuttiin, ja nyt opintotukeen tehdään valtava leikkaus. Yli neljänneksen leikkaus opintorahaan yhdistettynä tukiajan lyhentämiseen kymmenellä kuukaudella on täysin kohtuutonta. Jatkossa nuorten, jotka jo nyt kuuluvat kaikista pienituloisimpien joukkoon, odotetaan ottavan entistä enemmän velkaa toimeentulonsa turvaamiseksi. Perustelette menoleikkauksia sillä, ettette halua jättää velkaa tuleville sukupolville. Nyt kuitenkin pakotatte nuoret velkaantumaan henkilökohtaisesti!

Arvoisa puhemies,

Uudet koulutusleikkaukset ovat jälleen uusi vaalilupausten rikkomisen Suomen ennätys. Toivon, että emme joudu enää kuulemaan yhtään ministeri Grahn-Laasosen puheenvuoroa, jossa hän nimittää leikkauksia rakenteellisiksi uudistuksiksi.

Koulutusleikkauksilla ei ole mitään tekemistä rakenteiden uudistamisen kanssa. Tämän ministeri tietää varsin hyvin itsekin, käynnistyyhän hänen ministeriönsä valmistelema ammatillisen koulutuksen reformi vasta vuosi leikkausten jälkeen.

Ammatilliset oppilaitokset aikovat toteuttaa 190 miljoonan euron leikkaukset pääosin vähentämällä henkilökuntaa. Tämä tarkoittaa, että ryhmäkoot suurenevat ja lähiopetus vähenee. Kun muutama viikko sitten vierailin ajoneuvoasentajien ammatillisessa oppilaitoksessa, opettajat ihmettelivät, miten heidän pitäisi pystyä kouluttamaan tulevaisuuden ammattilaisia, kun lähiopetuksesta koko ajan supistetaan? Oppilaat joutuvat opiskelemaan automekaanikoiksi lukemalla aiheesta kirjoja ja suorittamalla etäkursseja netissä.

Arvoisa puhemies,

perusturvasta ja koulutuksesta on muka pakko leikata, mutta uusiin verovähennyksiin ja yritystukiin hallituksen rahat riittävät aina. Ensi vuonna valtion tuloja alentavat ja hyvätuloisten asemaa parantavat uusi yrittäjävähennys, uusi metsälahjavähennys, kotitalousvähennyksen laajentaminen sekä perintö- ja lahjaverotuksen keventäminen.

Teollisuudelle annetaan uusi päästökaupan kompensaatiotuki, jonka hinta valtiolle on 43 miljoonaa. Paitsi että tuki on ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa, eivät tutkimukset edes tue sen perusteeksi esitettyä väitettä hiilivuodosta. Paljon energiaa käyttävää teollisuutta tuetaan muutenkin jo sadoilla miljoonilla vuodessa. Kyse on puhtaasti veronmaksajien rahojen siirtämisestä yritysten voitoiksi.

Hallituksen tuloverokevennyksistä hyötyvät eniten suurituloiset. Työttömien, pienituloisten eläkeläisten ja pientä palkkaa saavien käytettävissä olevat tulot laskevat ensi vuonna. Kaikista suurituloisimpien suomalaisten tulot kasvavat eniten.

Julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkausta ei kompensoida. Heidän ostovoimansa vähenee ensi vuonna. Näin Sipilän kiky-Suomessa kohdellaan lähihoitajia, lastentarhanopettajia, opettajia, laitoshuoltajia, poliiseja ja palomiehiä. Eläkeläisten ostovoima laskee veronkevennyksistä huolimatta, paitsi suurituloisten kohdalla. Koska kansaneläkkeestä leikataan, on vähennys suurin pienituloisimmille eläkeläisille.

Lopuksi arvoisa puhemies,

Vasemmistoliitto on esittänyt, että koulutukseen ja perusturvaan kohdistuvat leikkaukset perutaan. Tämä tapahtuu niin, että listaamattomien yritysten erillisverokohtelusta luovutaan ja ylintä pääomaveroluokkaa korotetaan prosenttiyksiköllä.

Haluamme perua hyvätuloisille suunnatun yrittäjävähennyksen sekä ja perintö- ja lahjaverotuksen keventämisen. Työttömien kurittamisen sijaan haluamme karsia työttömyysturvan byrokratiaa, vähentää sanktioita ja karensseja sekä parantaa mahdollisuuksia opiskella työttömyystuen turvin.

Osallistetaan heidät, joilla on maksuvaraa ja -kykyä, eikä kurjisteta pienituloisia enempää.  Eriarvoisuus ei synny itsestään, eikä se poistu ellei sen eteen tehdään tietoisia poliittisia valintoja.

 

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille