Van­hus­ten­hoi­don lai­min­lyö­mi­ses­tä kär­si­vät asiak­kaat ja työn­te­ki­jät

Vanhustenhoidon tilanne on puhuttanut viime päivinä mediassa. Vasemmistoliiton kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen näkee hoitajamitoitusten noudattamisessa parannettavaa. Yhtenä keinona Pekonen nostaa esiin hoitajamitoitusten nostamisen lakisääteisiksi.

– Vanhustenhoidon tilanne on surullinen ja kestämätön niin asiakkaiden kuin työntekijöiden näkökulmasta. Alalla tehdään suurenmoista työtä, mutta kun säästöt ajavat hyvinvoinnin edelle, on seurauksena surullisia tarinoita järkyttävissä oloissa elävistä ikäihmisistä ja loppuun palaneista työntekijöistä, jotka sairaalloinen työmäärä ajaa pois alalta, Pekonen sanoo.

Helsingin sanomat kertoi perjantaina useissa yksityisissä vanhusten hoitoyksiköissä ilmenneestä ”haamuhoitajien” käytöstä: työvuorolistoille on merkitty ihmisiä, jotka työskentelevät hallinnossa tai eivät oikeasti työskentele yksikössä. Samana päivänä Iltalehdessä kiinnitettiin huomiota työntekijöiden rankkoihin havaintoihin kotihoidon asiakkaiden tilanteesta. Kotihoidon piirissä on huonokuntoisia vanhuksia, jotka tarvitsisivat enemmän apua kuin mihin kotihoidon resurssit riittävät.

Myös sosiaalisen median kautta on viime aikoina kiertänyt entisen kotihoidon työntekijän järkyttävä kuvaus kotihoidon epäinhimilliseksi ajautuneesta työtahdista, jossa äärimmilleen kuormitetulla työntekijällä ei enää ole mahdollisuutta kohdata asiakasta yksilönä.

– Henkilöstömitoitusta voitaisiin korottaa nykyisestä, mutta tärkeintä nyt olisi, että edes nykyinen minimitaso toteutuisi koko maassa, Pekonen katsoo.

Lähihoitajana ennen valintaa kansanedustajaksi työskennellyt Pekonen huomauttaa, että parannettavaa olisi myös hoitajamitoituksen nykyisessä määrittelyssä.

– Jotta mitoitus olisi aidosti tehokas keino niin hoidon laadun kuin hoitajien jaksamisenkin turvaamiseen, mitoitukseen pitäisi laskea vain hoitotyötä tekevä henkilöstö. Nyt mitoitukseen saa laskea myös muita asiakastyöhön osallistuvia työntekijöitä kuin varsinaisia hoitotyön ammattilaisia.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super julkisti keväällä selvityksen kotihoidon tilasta. Kotihoidon työntekijät ovat huolissaan niin asiakkaiden saaman hoidon laadusta kuin omasta jaksamisestaan. Työmäärät ovat kasvaneet ja työn henkinen rasittavuus lisääntynyt, kun henkilökuntaa ei ole riittävästi. Kolme neljästä kotihoidon työntekijästä on harkinnut alan vaihtoa.

– Vanhustenhoidon riittämättömästä resursoinnista kärsivät sekä asiakkaat että hoitohenkilökunta. Tätä menoa hoiva-alalta ajetaan tehokkaasti pois osaajia, Pekonen sanoo.

Pekonen näkee, että henkilöstömitoituksesta tulisi säätää suoraan vanhuspalvelulaissa. Nykyisin mitoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton antamaan suositukseen.