Osattomuus ja varallisuuden keskittyminen lisäävät tyytymättömyyttä Euroopassa

Eduskunta kävi tänään ajankohtaiskeskustelun EU:n tulevasta kehityksestä. Vasemmistoliiton kansanedustaja ja suuren valiokunnan jäsen Paavo Arhinmäki toi puheessaan esiin Euroopassa kasvavan tyytymättömyyden.

Ranskassa ns. keltaliivit ovat osoittaneet neljä viikkoa mieltään. Arhinmäen mukaan monet ranskalaisten kritiikin kohteista ja tavallisten ihmisten ongelmista ovat yleiseurooppalaisia ja lähes sellaisenaan nähtävissä myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Ranskassa kritiikki vain purkautuu keskimääräistä rajummin.

– Jokaisessa Euroopan maassa pitää pystyä nykyistä paremmin vastaamaan ihmisten tyytymättömyyteen, osattomuuden tunteeseen ja huoleen tulevaisuudesta. Varallisuus keskittyy harvoille, entistä useampi kamppailee toimeentulo-ongelmien kanssa. Meidän pitää tehdä politiikkaa kaikille, ei harvoille.

Arhinmäen mukaan Suomessa keskustelu EU:n budjetista on ollut jopa absurdia.

– Eurooppaministerin hellimä ajatus, jonka mukaan mahdollisen Brexitin jälkeenkin Suomen EU:sta saama rahoitus ei saa vähentyä, Suomen maksuosuus ei saa kasvaa ja lisäksi rahoitusta pitää vielä suunnata uusille alueille, on suorastaan paradoksaalinen.

– Kansallinen nettosumma-ajattelu on huono lähestymistapa. Hedelmällisempi lähestymistapa EU-budjettiin olisi käydä ensin huolella läpi ne tehtävät ja vastuut, jotka halutaan yhteisbudjetin kautta hoitaa, ja asettaa tämän jälkeen rahoitustaso tehtäviä vastaavaksi.

Lisäksi Arhinmäki toi puheessaan esiin sen, että Suomessa puhutaan paljon EU:n liittovaltiokehityksestä, määrittelemättä oikeastaan sisältöä sille, mitä on liittovaltiokehitys.

– Mutta se kai lienee selvää, että jos joku on liittovaltiokehitystä niin EU:n militarisointi. Ja sitä eduskunnassa tuntuu vastustavan vain Vasemmistoliitto. Perussuomalaiset, siniset ja keskusta ovat tässä asiassa kovin innokkaita federalisteja.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin turvaamaan rauhaa kytkemällä maat taloudellisesti yhteen. EU on ollut rauhanprojekti, joka on palkittu myös Nobelin rauhanpalkinnolla.

– Tähän taustaan ei mitenkään sovi se, että EU:n budjettiin ollaan ensimmäistä kertaa varaamassa määrärahoja puolustusrahastoon ja sotilaalliseen liikkuvuuteen, Arhinmäki sanoi.

Lisäksi rahoituskehityksiin sisältyy esitys ns. rauhanrahaston perustamisesta. Rahastosta rahoitettaisiin muun muassa EU:n sotilaallisia operaatioita ja kolmansien maiden asevoimien kapasiteetin vahvistamista.

– Jos Neuvostoliitolla oli aikoinaan rauhanaseet, halutaan nyt EU:lle rauhanrahasto. Orwell olisi ylpeä tästä uuskielestä.

Tykkäsitkö artikkelista? Kerro siitä kavereillesi!
Jaa kavereille